Nyt, kun Agneta on viimein saatu lopullisesti haudattua koppisten ja siirojen ruoaksi, voidaan tehdä pieni läpileikkaus menneeseen. Niin. AdAstran Casanova-jengi kävi luovaamassa Kyllikki Lallan aluksen vuoden 2024 Tampereen Teatterikesän OFF-ohjelmistoon, missä sen vihoviimeinen laituri löytyi Teatteri Telakan näyttämöltä.

Leea Klemolan Vaimoni Casanova tuli AdAstra-teatterin ohjelmistoon syksylle 2023 ja sen ohjasi Erika Hast. Tämä oli itselleni kolmas kerta, kun olen ollut hänen ohjauksessaan. Edelliset olivat nimittäin Toc Toc ja jonkinlaisen kulttimaineen Jyväskylän teatterikentässä kerännyt Pasi was here.
Alun rooliviilausten jälkeen työryhmän näyttelijöiksi vakiintuivat Katja Pihlaja, Jari Määttä, Esa ”Ekke” Valkila, Paula Äijänen, Esperanza ”Espe” Parkkinen ja Teemu Kalliokoski (vuoden 2024 esityksissä Teemua paikkasi Petteri Olkinuora). Jo ensimmäisessä lukutreenissä huomio kiinnittyi esitysteknisesti vaativiin ”tilanteisiin” ja opeteltavan tekstimassan määrään.

Katja ja Teemu olivat tuttuja jo Pasista, joten laskeutuminen projektin vietäväksi tuntui kuin paluulta johonkin vanhaan, tuttuun ja turvalliseen. Jarin työskentelyä olin nähnyt aiemmin Huoneteatterilla näytelmässä Puhdistus, jonka uudelleenlämmittelyä minun oli suuri onni päästä näkemään ja Paulan mukaansa tempaavan vedon olin käynyt katsomassa eturivistä Naissaaren näyttämön Reviisorissa.
Casanova haastoi tekstimassaltaan, vaikkakin oma osuuteni kalpeni Katjan ja Jarin osuuteen verrattuna. Dialogi ja loppupään monologit olivat pitkälti sellaista tekstiä, mikä liittyy hahmon sisäisen maailman kuvaukseen ja on muodoltaan hyvin arkipuheen tyylistä. Sellaista tekstiä on haastava opetella, sillä vihjeitä ei löydy ajatuskulun loogisuudesta tai hahmon ulkopuolella vallitsevasta ympäristöstä.

Itse esittämäni hahmo osoittautui myös haasteelliseksi alussa, sillä minulla ei ole juurikaan omakohtaista kokemusta turhamaisesta ja itsekeskeisestä tanssin ammattilaisesta. Kun lopulta hahmolle ei alkanut syntymään identiteettiä, siis sellaista johon itse uskoisin, niin päätinkin olla näyttämöllä ihan omana itsenäni. ”Antaa sitten katsojien tulkita, millainen karaktääri Ari Vierelä on näytelmän loputtua.” Olinkin siis enemmän katsojan tasolla, kuin päältä päin voisi luulla.
Haasteista huolimatta tämä projekti yllätti odotettua vähäisemmällä jännityksellä ennakossa ja ensi-illassa. Tukeuduin kirjoittamiini muistikortteihin miltein harjoituskauden loppuun saakka ja palasin niiden pariin esityskaudella kertauksenomaisesti useampia kertoja. Se ei johtunut juurikaan unohtamisen pelosta, vaan halusta päästä sanatarkkuudessa mahdollisimman lähelle alkuperäistä tekstiä.

Erityisesti mieleeni jäänee Teatteri Telakan esitykset, sillä katsomon sivusta pystyi seuraamaan muiden tekemistä ”kuin katsojana.” Voin vain todeta, että olen päässyt jälleen tekemään teatteria suvereenien ja lahjakkaiden ihmisten kanssa.












Koko Vaimoni Casanova työryhmä:
| Käsikirjoitus | Leea Klemola |
| Ohjaus | Erika Hast |
| Äänisuunnittelu | Otso Ahosola |
| Valosuunnittelu | Viivi Tammelin |
| Tekniikan ajo | Eveliina Rytkönen |
| Lavastus | Markus Leino |
| Jussi Niemelä | |
| Erika Hast | |
| Tarpeisto | Kaisa Heikkinen |
| Puvustus | Henna Virtanen |
| Eevi Jaatinen | |
| Harjoituskuiskaaja | Jasmin Lehti |
| Graafiset | Anne Palmu |
| Valokuvat | Marianne Hautsalo |
| Traileri | Jaakko Manninen |
| Tuotanto | AdAstra-teatteri 2023 |
| Produktiovastaava | Eemeli Rytkönen |
| Kyllikki Lalla | Katja Pihlaja |
| Antero Jokinen | Jari Määttä |
| Jukka Merenmies | Esa Valkila |
| Maaria Saarikettu | Paula Äijänen |
| Tarpeistonhoitaja | Esperanza Parkkinen |
| Näyttämömies Manu | Teemu Kalliokoski |
| Petteri Olkinuora | |
| Ari Vierelä | Joni Hymiö |


Jätä kommentti